maanantai 20. tammikuuta 2014

Tansania viikko 1



Täällä ollaan! Takana vajaa viikko ja  ollaan koettu ja nähty vaikka mitä.

Matka meni oikein hyvin sen pitkästä kestosta huolimatta. Nukuttu ei kyllä yhtään ensimmäisenä yönä koneessa, mutta päivä jaksettiin silti tosi hyvin. Dar es Salaamin lentokentällä oli yhtä vilkasta kuin muistimmekin. Taxikuskeja tuli joka suunnasta huutelemaan ja kyselemään.
Löysimme lopulta hyvän ”Babun”, joka vei meidät turvallisesti hyvällä hinnalla(?) Royal Giraffe hotelliin lähelle Temeken bussiasemaa, josta seuraavana aamuna kukonlaulun aikaan lähti bussi kohti Mtwaraa. Tänäkään yöna ei nukuttu, sillä yläkerran baarista basso jyskytti aina klo18.00 – 05.00 asti. Siellä humalassa olevien nuorten seassa syötiin aamupalaa puoli viideltä. Bussi ei tietenkään lähtenyt ajallaan ja hajosi kertaalleen matkan aikana, tie oli paikoin epäkunnossa ja todella mutainen+kuoppainen kovasta sateesta johtuen ja tietenkin nopeusmittari piti pitää tapissa, jotta otetaan menetetty aika kiinni. Dar es Salaamin ja Mtwaran valilla on 500km ja matka kesti 10 tuntia. Not bad! :)

Mtwarassa meitä oltiin vastassa bussiasemalla ja saatettiin perhe Msalyan luokse, sanoin ”nähdään huomenna aamulla”. =D Okei?!
Mama Jennifer on mukava englantia puhuva rouva. Perheen isa mr Bright on kiinnostunut meistä ja kyselee sekä kertoo kivasti asioita. 
Bibi = mummi, asuu myös tällä hetkellä meidän kanssa ja taloa hoitaa kotiapulainen Stamilia. Kotiapulainen ei osaa lukea, kirjoittaa eika tiedä edes omaa ikäänsa: han on ehka 16v. Hän tulee jostain pienesta kylästä, jossa ei oikein tahdota arvostaa koulunkayntia eivatka vanhemmat laheta lapsia kouluun, vaikka alakoulu täällä ilmaista onkin.




Meidän oma mökki, tönö, vaja sijaitsee päärakennuksen takana. Kaksi makuuhuonetta ja yhteistila, sekä vessa+ suihku. Jep, hyvältä kuulostaa, mutta todellisuus on aika karu. Mitään pintoja ei ole maalattu tai viimeistelty. Saniteettitilat olivat suoraan sanottuna pas*****. Vessa on posliinia joo, mutta reikä-lattiassa-mallia. Kyykkykakka oli uusi tuttavuus, nyt jo vanha tuttu ja ah, aina niin jännä! Pyllypyyhkeet hommattu roikkumaan oveen ja muovisläpärit jalassa kulkeminen pakollista.




Pihalla meillä täällä pyörii kymmenen kanan ja kahden kukon jengi. Naapurissa on lehmä ja kymmenen vuohta. Äänimaailma on sen mukainen. V epäilee, että toinen kukoista on talvi – ja toinen kesäajassa! Herätyskelloa ei tarvita, sillä kukot herättävät meidät joka aamu klo 05.30-06.00.

Mr Bright esitteli meille talon aluetta. Pihalla kasvaa seuraavia puita: mangoa, kookosta, appelsiinia ja cashew-puita. Vettä tulee sisälle eikä sähkökatkoksia juuri kaupungissa ole. Kaiken varalle meidän tönömme vieressä on hökkeli, jossa on ulkosuihku ja reikävessa sekä kanojen nukkumatila.


Tästä sitten ruokailuun. Ruokailemme kolme kertaa päivässä (aamupala, lounas, päivällinen) ja pyykkäys on sunnuntaisin. Aamupalana on aina valkoista leipää + voita, onnekkaina päivinä saa myös kananmunaa. Lounas ja päivällinen ovat usein riisiä/ugalia, lihaa/kalaa, papuja ja ihanaa paikallista chaita (teetä). Ihmetellään kyllä kuinka sitä pärjää pelkällä valkoisella leivällä tai pavuilla ja riisillä koko päivän ja seuraavat kolme kuukautta. Ruokaympyrän kaikki osat eivät ehkä täyty?! Tulemme takaisin isoina valkoisina pullina peramoottori suristen!


Mtwara on pieni kylä, johon olemme tutustuneet pikkuhiljaa. Liike Ry:n työntekijät ovat tulleet tutuiksi ja paikkoja on kierretty autolla ja pyoralla. Sairaalassa vierailtiin koko loppu viikko nuoleskelemassa Isoja Herroja, jotta saataisiin työskennellä/ avustaa/ tutustua/ harjoitella (näköjään sanavalinnalla on KAMALASTI väliä) sairaalassa paikallisten wakungien kanssa. Suurin ongelma on, jos jotain kalmaa tapahtuu! ”Kenen vastuulla se sitten on?”, huusi yksi puhevikainen lääkäri. Toisaalta vastaanotto on tervetullutta tai näin ainakin meille swahilista tulkataan. Sairaalan johtaja oli iloinen tavatessaan meidät ja kiinnostunut tekemään yhteistyötä meidän kanssamme. 


Meille ehkä harmilliseksi asiaksi koituu se, että meidän pitää maksaa jonkinlainen työlupa ?, 200 dollaria. Asia on ristiriitainen, sillä meille sanotaan, että jos työskentelisimme SDA:n (sports development aidin) kanssa niin maksua ei tarvitsisi maksaa. Mutta nyt meidän on tarkoitus työskennellä sairaalassa muutama tunti päivässä, jolloin maksu yhtäkkiä täytyykin maksaa? Meille ei selitetä mitään asioita. Viedään vain paikasta toiseen, esitellään eri ihmisille ja sanotaan, että passikopio sinne ja maksu tänne - tyyliin. Pole pole. Maanantaina taas asioita selvittelemään. Kyllä me jotain saadaan aikaiseksi, mutta polepole… Hitaasti hyvää tulee J

Viikonloppu tuli. Lauantaina lähdimme kävelemään merenrantaan, Shangani beachille. Rannalla paikalliset mamat keräävät mereneläviä myytäväksi ja ruoanlaittoa varten. Me olimme ainoat muzungut valkoisine ihoinemme rannalla köllimässä. Sää oli pilvinen, mutta saimme nahkamme siitä huolimatta palamaan (kyllä äidit ja Iiro – aurinkorasvaa oli!!).  Uimaan emme vielä päässeet, sillä meri oli kaukana. Rannalta otimme paikallisen tuktukin ja ajoimme kaupunkiin lounaalle. Ruoka täällä on kyllä hyvää. Paljon mereneläviä saa ja niin halvalla!


Viikonloppu on mennyt pääasiassa hengaillen, kirjaa lukien ja naapurinpojan Guthberthin (14v. ”I want to be your friend”,”I miss this day already”) kanssa hengaillen. Saimme SDA:lta pyörät ja niiden kanssa lähdimme kiertämään kaupunkia. V:lla on Snoopy-pyora ja J:lla Mama Cargo-pyora. Lukot saatiin pyoriin 1:lla eurolla, safi sana! Polkeminen onkin aikamoinen extreme laji kivisella hiekkatiella. Kyparaa kaivataan.

Viikon saldo:

·         Rottia talossa. Rotanmyrkky – kuolema -  done!
(Lisää kyllä varmasti on! Niitä odotellessa!)
·         Auringossa poltetut jalkapöydät ja niska.
·         Tyhjensimme pankin automaatin, mutta saimme saaliiksi vain yhden henkilön yhden kuukauden vuokran nostettua.
·         Kaikki olettavat, että osaamme kieltä heti ja nyt. Täällä enkkua ei juuri puhuta.
·         Ketutus on ollut valitettavasti kova ajoittain. Kaikki on niin TIA (This is Africa). Tähän tottumiseen menee kyllä meillä hetki aikaa. Polepole on tuttu sana.



Kaikesta huolimatta nautimme kovasti! Safi! Ilma on kuuma ja kostea. Aurinko paistaa, tosin nyt on pääasiassa ollut pilvistä. Ajoittain sadekuuroja. Olemme suunnitelleet matkoja ja odotamme Satua saapuvaksi, tulee ensi viikolla. Jee!




8 kommenttia:

  1. Mahtavaa että pidätte blogia! Hyvä mimmit! Asutus näyttää vähän Akaan seudun asutukselta;).V osta mulle sieltä lukko jos on noin halpoja;) saadaa fjallraven teljettyy paremmin! Pärjäilkää!!

    T:Jean fransmann

    VastaaPoista
  2. Haha, mikä ihana vessa! Apua! Toivottavasti teillä on jotain desinfiointiainetta millä kuurata toi.

    Onks siellä mitään kauppoja tai kojuja, mistä saisi aamupalalle vähän lisää syötävää?

    VastaaPoista
  3. Hei Valpu! Ranta on ihana! Teidän vessa on kamalan näköinen. Jos pystyt niin tule vähän aikaiemmin pois, koska minulla on synttärit. Varo kun menet viidakkoon, jos siellä on käärmeitä (myrkky tai kuristaja). Ota kuva leijonasta ja myös käärmeestä. Ja norsusta.

    Terveisin,
    HELMI

    VastaaPoista
  4. Jes, ihanaa! Tätä postausta on odotettu :)) Laitoin Janita sulle eilen tekstiviestiä, mutten tiedä onko tullut perille? Mulla ei siis valitettavasti ollut laittaa Satun matkaan sulle shortseja, kun en omista muita kun farkkusia, jotka on aika minejä. :/ Mutta ihanaa kuulla, että kaikki on hyvin ja ainakin näytätte ihanilta :)) Pitäkää Satusta ja toisistanne huolta ja nauttikaa lämmöstä ja kaikesta muustakin. :) Ja laittakaa viestiä jos pitää pistää Iiron mukaan vielä jotain. :)

    -Johanna

    VastaaPoista
  5. Paalua, paalua. Siellähän pärjäis siis melkein suomenkielellä. ;) Voit Valpu kertoa paikalliselle mummolle, että kaverisi tyttökaverilla on sama (lempi)nimi. :)

    -Hannu

    VastaaPoista
  6. Hyvä tytöt! Pitäkää lippu korkealla, niin kyllä se mielikin nousee taivaisiin. Terkut täältä -12 asteen pakkasesta :)

    -Maria-

    VastaaPoista
  7. Jambo kaikille!

    Ihana Helmi <3 Valpu lähettää paljon haleja!!
    Ellu vessa on jynssätty, paremmaksi sitä ei taideta saada.

    Johanna. Oon laittanu myös sulle viestiä, mutta se ei tule sulle perille. Onko sulla DNA:n liittymä. Siinä taitaa olla joku sellainen ongelma, että ei vastaanota täältä viestiä…? Suomi-puhelimeen voi laittaa txt jos tulee jotain kiireellistä :)) heh. Meillä on sama ongelma monien muiden kanssa. Pole :(

    Täällä taas venaillaan. Mitään ei ole tapahtunut tänään. Meidät pyydettiin toimistolle klo 09, oltiin siellä klo 10 ja nyt klo 12. Ollaan tehty nada! :)

    Kuullaan. Tytöt.

    VastaaPoista
  8. Kiitos blogistanne. Kuvat kertovat enemmän kuin sata sanaa. Rakennusvalvonta ei siellä tunnu olevan ihan yhtä tiukka kuin Suomessa. Hökkelitalossakin voi ihminen asua.
    Ihanaa kun Valpu soitti ja saimme jutella ihan kasvotusten.
    Paljon haleja, mama

    VastaaPoista